Ihka ekat vaikutelmani tästä The Album Collection Vol 1:stä: esineenä laatikko on sentään edes pikkuisen tukevampi kuin aiempi samat levyt remasteroimattomana sisältävä Brucen boksi. Mainostettu uusi vihkonen on, noh, vihkonen. Neljä-viisi milliä paksu liimasidottu esine, jossa on kuvia ihan kivoista keikkailmoituksista ym., mutta jonka präntti on cd-versiossa niin pientä, ettei läheskään kaikkea tekstiä oikein käy mukavasti lukeminen; lp-versiossa tämä ongelma lienee poissa, kun vihkon koko on paljon isompi.
Ja sitten tärkein eli itse levyjen äänenlaatu, jota tosin on paha kommentoida näin reissulaisena, kun käytössä on soittimeksi vain läppäri ja tässä lähipäivinä toki sen lisäksi auton cd-soitin: toistaiseksi olen ehtinyt soittaa läpi The Riverin kakkos-cd:n, ja täytyypä sanoa, että jo tällä äänentoistolla ero aiempaan cd-versioon on helposti havaittava; tunkkaisuuden tilalla äänessä on nyt kirkkautta, kuulautta ja syvyyttä, mutta paljonko, sen paljastaa vasta paremmalla laitteistolla kuuntelu. Esim. Point Blank ja Drive All Night heräävät nyt studioversioinakin ihan eri tavalla eloon kuin aiemmin. Nyt kuuntelua pitää jatkaa, seuraavaksi soittimeen WIESS ja sitten varmaankin BitUSA...
