Oma välipäivä on sisältänyt smørrebrød-aamiaisen Café Sorgenfrissä (ilman snapsia), espanjalaisen ja norjalaisen Bruce-hengenheimolaisen kanssa hengailua ja illalla luvassa vielä dinneri parin jenkkifrendin seurassa.
Tsekatkaas muuten keskusaseman kupeessa oleva Jernbanecaféen. Kiva pikku baari. Eilen keikan jälkeen keskustaan käveltyämme (olimme perillä tasan keskiyöllä) hengailimme siellä. Samaan pöytään sattui New Yorkista kotoisin oleva 275:n keikan veteraani. Kovaa stooria tuli.
Nyt jo junassa. Välipäivänhän voi viettää vaikka Legolandissa, mutta kenen idea (vaimon) oli ottaa aamuseitsemältä Köpiksedtä lähtevä juna. Kolmen tunnin yöunilla ja pari huonosti nukuttua yötä takana niin tästä voi tulla hehkeä päivä.
Joo oli kova keikka, mutta tuo klo 7 junaan lähtö ja päivän Legoland-veto (nähty 12 vuotta sit ilman keikkoja lasten kaa) on kyllä varmasti vielä kovempi. Itellä teki vähän tiukkaa nousta kympin nimenhuutoon eilen mutta kun nyt luin tän niin enpä enää sano muuta kuin että täältä Ilelle kaikki isäpisteet tuosta!
Tiistai-iltana ostin tokallekin keikalle istumapaikan, kun Ticketmaster sellaisia tyrkytti. Katselin tiistaina, että pitti oli sen verran piukkaan pakattu ja ilmeisesti lämminkin olisi ollut. Jonottamaan ei ollut aikeita missään vaiheessa. Oma pittilippu meni kaupaksi TM:n resale osiossa muutamassa minuutissa.
Istuin neljännessä rivissä C3-katsomon pittisisäänkäynnin vieressä. Oikeastaan loistava paikka. Näkymä pitin pisimpienkin päiden yli. Toisella puolen istui vain yksi tyyppi ja toisella puolen pittisäänkäynnin aukon aita, jota vasten oli hyvä nojailla seistessä. Edessä ei ketään. Ilmakin vaihtui hyvin, koko ajan kävi pieni tuulen vire.
Itse keikka oli biisilistaltaan perus kakkosillan kauraa, mutta siinä hetkessä kaikki toimi. Jos siellä olisi tullut yksi tai kaksi harvinaisempaa biisiä, ne olisi joka tapauksessa tällä hetkellä ollutta ja mennyttä. Tyytyväinen täytyy olla, että näki bändin näinkin kovassa vedossa. Toivottavasti ensi kesänä uudestaan.
Vähän oli väsy kotimatkalla eilen. Ekakertalaisena jonotus ja se miltä pitissä sellaisen ihmismäärän keskellä tuntuu jännitti. Mutta olihan se ihan huikean hienoa!
Spare parts | And broken hearts | Keep the world turnin' around
