ThisHardLand

Angle-etko venähtää Heikin ja Terontiuksen kanssa. Pyrimme paikalle Ghostareiden showtimeen.

Pistäkääs vähän raporttia tulee eiliseltä, olis kiva kuulla minkälaista meno oli.
Niin ja settilista

The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band ja E Street Punks to 14.9.2017 Tavastia-klubi, Helsinki

Ghostarit olivat julkistaneet kesällä kiinnostavan konseptin eli You Decide Tourin, jossa fanit saivat toivoa äänestyksen käynnissä ollessa mielikappaleitaan syyskuisen kiertueen settilistaksi. Kiertue käynnistyi syyskuun puolivälissä Helsingistä ja vieläpä maineikkaalta Tavastia-klubilta, joten sinne lähti kiinnostuneena kuuntelemaan, mitkä biisit ovat päässeet esitettävien joukkoon. Noh, oikeastihan sen äänestyksen tulokset oli pystynyt käymään tsekkaamassa netistä, mutta ei kurkita sinne, mennään mieluummin keikalle kuulemaan ihmeitä!

Etkoilupaikaksi oli ilmoitettu Pub Angleterre, mutta jätin sen tällä kertaa väliin ja päätin tähdätä Tavastialle kun ovet aukeavat kasilta. Ihan hyvä valinta, koska kaikki kyseiseen kapakkaan päätyneet jäivät maistelemaan erikoisoluita sen verran hartaasti, että missasivat illan ekan bändin kokonaan. Ja me Tavastialle ajoissa tulleet ehdimme toki vaihtaa sielläkin kuulumisia ihan kunnolla ennen kuin elävä musiikki alkaa soida.

E Street Punks

Ghostareilla on tällä kertaa Tavastialla lämmittelybändi, jotta päästään kunnolla keikkavireeseen. Illan siis avaa E Street Punks, jolla ei varsinaisesti ole Brucen kanssa muuta tekemistä kuin viite bändin nimessä, mutta asennetta löytyy kyllä roppakaupalla. Ja onhan tämä saksofonilla ja välillä koskettimillakin höystettyä meininkiä, joten soundimaailma on ihan ok, vaikka tykkäisi vain sen yhden New Jerseyn äijän musiikista. Punks esittää omia suomenkielisiä kappaleitaan, joiden tyylilaji vaihtelee hyvinkin puhdasoppisesta 1970-luvun punkista perinteiseen rokkiin.

Bändin jäsenet, tai ainakin iso osa heistä, on soittanut aiemmin muissa kokoonpanoissa, ja kyse ei todellakaan ole mistään teinipoikien pystyyn pistämästä kaveribändistä, vaan ihan aikuisten miesten projektista. Porukka on toistaiseksi julkaissut vain kaksi biisiä, mutta omaa, vielä levyttämätöntä tuotantoa löytyy jo älppärillisen tai kahdenkin verran.

Iso osa biiseistä on sopivan yksinkertaisia ja kertosäkeissä voi jopa laulaa mukana yhden tai kahden kuuntelun jälkeen. Tämä oli toinen kerta, kun näin tämän porukan, joten osa biiseistä oli minulle tuttuja jo edelliseltä keikalta. Tällä keikalla oli miksauskin kohdillaan (viimeksi ei ollut), joten soitto tuntui korviin oikein hyvältä ja laulusolisti Juhanan ääntä on mukava kuunnella. Lisäksi lavalla on kivasti katseltavaa, kun etenkin bändin nokkamies Duke loikkii menemään ja pudottautuu välillä lavalta yleisönkin pariin Rickenbacker-kitaroineen.

Bändi tuntui käyvän aika kierroksilla siitä ilosta, että he olivat päässeet esiintymään Tavastialle - enkä yhtään ihmettele, kun itsekin pelkkänä yleisön edustajana käy jo normaalia kovemmilla kierroksilla, kun vain astelee sisälle tähän maineikkaaseen rock-pyhättöön keikkaa katsomaan.

E Street Punksien settilista (biisien nimet arvottu kirjoitetun settilistan mukaan)

Punk rock -sydän
Jotain pitää kestää
Suudelma
Perusasiat
Ystävällistä tulta
Ainoa
Mä pidän sut
Heitä hyvästit Tavastialle
Vapaudesta
Hyvästi pikkuinen

The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band

Punksit luopuivat lavan hallinnasta noin 40 minuutin settinsä päätteeksi, jonka jälkeen seurasi roudaustauko. Tämä käytettiin vapaaseen seurusteluun, nestetasapainon ylläpitoon ja eturivin paikkojen varailuun. No niin, kaikki ovat paikoillaan, kaikilla on juotavaa tarpeeksi ja nyt taitaa alkaa! Mikä mahtaa olla aloitusbiisi?

Badlands! No nyt ollaan keikalla, nyrkit kohti taivasta ja huudetaan mukana! Seuraavaksi käydäänkin heti käsiksi hieman harvinaisempaan materiaaliin eli nyt kuullaan ensin Streets of Fire ja sitä seuraa komeasti soiva Lucky Town. Oho, mitäs nyt tapahtuu? Armoitettu puhaltaja Pexmachine tarttuukin nyt saksofonin sijasta mandoliiniin, miksi? No tietenkin siksi, että seuraavaksi toivelistalla on Atlantic City.

Downbound Train, Cover Me ja tunteikas Tougher Than the Rest. Saku tulkitsee silmät kiinni ja kertoo meille Springsteenin luomia tarinoita ja astuu juuri oikeissa kohdissa monitorien välistä aivan lavan etureunalle vetelemään peilikuva-Telecasteristaan upeita sooloja. The Promised Landin huuliharpputilutteluja seuraa pitkän pitkä intro, josta jo ensi soinnuista arvaa,mihin ollaan matkalla: Tämä on tietenkin Prove It All Nightin intro Darkness-kiertueen ajoilta eli vuodelta 1978, se upea kitarailoittelu jota ei studiolevyllä ole, mutta jota on kuunneltu hartaasti vanhoilta bootlegeiltä (ja nykyään tietysti niiltä laillisesti ladatuilta livelevyiltä), ja joka kuultiin ihan livenäkin Helsingin ennätyskeikalla vuonna 2012.

Tämä menneiden muistelu on juttu, joka väkisinkin iskee mieleen aina Ghostareiden keikoilla. Näihin kappaleisiin liittyy niin paljon erilaisia muistoja jännittäviltä keikkamatkoilta eri kaupunkeihin, niihin liittyy kavereiden tarinoita ja niihin liittyy omia tunteita. Kun No Surrenderin alkaessa kaveri kaappaa minut kiinni kylkeensä ja laulamme yhdessä biisiä erittäin epävireisenä duettona, ajatus siirtyy välillä Tavastian todellisuudesta siihen yhteen viiden vuoden takaiseen ulkomaankeikkaan, jolloin seisoimme samalla lailla vierekkäin eturivissä (tarkistaa... okei, sillä keikalla ei itse asiassa tullut juuri tätä biisiä, mutta silti) .

Saku heittää välillä kitaransa pois ja kertoo surumielistä tarinaa nuoruuden vapauden ja unelmien katoamisesta ja pikkusiskosta, jolle kävi vanhanaikaisesti aivan liian nuorena. Tämän jälkeen Saku ei käykään suoraan laulamaan seuraavaa kappaletta, vaan kertoo huikean, polveilevan tarinan bändin uskomattomista seikkailuista matkalla Tampereelta kohti Helsinkiä (siis 170 kilometriä, miettikää mikä matka!) eksymisineen kaikkineen. Onneksi itse Cisse Häkkinen tiikeriraitaisessa takissaan opasti nuoret miehet oikeaan suuntaan, ja he onnistuivat saapumaan meidän iloksemme tänne Tavastialle! Tätä seuraa huikea Spirit, jossa Saku kumartuu yleisön puoleen, istuu alas lavalle ja kaatuu lopulta sen reunalle makaamaan. Ihan pikkuisen pitää paijata meidän suloista vara-Brucea, vaikka isot pojat vieressä pudistelevat päätään. Niin mutku oikeankin Brucen keikoilla saa myös koskea, niin eikö nytkin ihan pikkuisen...

Kymmenennen avenuen kautta lähdetäänkin kunnon menopelin kyytiin, kun vuorossa on Born to Run. Kädet ylös, äänielimet auki ja oikealla hetkellä kädet kiinni Telecasterin kieliin, jes! Rosieta houkutellaan ulos tänäkin iltana, ja sanat vaihtuvat välillä Rollareiden Satisfactioniksi ennen kuin pitkänpitkä biisi saadaan hoideltua loppuun asti, kiitos ja kumarrus ja bändi poistuu lavalta.

No eihän nyt vielä tietenkään ole aika lopettaa, emmekä ehdi taputtaa kuin hetken ennen kuin pojat ovat taas lavalla ja nyt on vuorossa You Decide -äänestyksen voittaja, Point Blank, joka on muutaman muun tavoin aivan uusi biisi bändin ohjelmistossa. Tässä Saku jopa tarvitsi hieman teleprompteria, vaikka kaikki muut lyriikat sujuivat aivan ulkomuistista. Encoren päättävät Ghostareiden bravuureihin kuuluva Jungleland (jossa Pexin soolo vie taas muistot aina vuoteen 2009 ja Clarence Clemonsin vastaavaan sooloon asti) ja väkisinkin pomppimaan pistävä Dancing in the Dark. Heyyy, baby! Keikka yritetään päättää toistamiseen, mutta yleisö vaatii vielä tarpeeksi tarmokkaasti lisää, joten illan viimeisenä kappaleena saa soida Hungry Heart.

Huh, tulipa hieman hiki! Jäämme vielä ryhminä juttelemaan näkemästämme ja tietenkin myös tulevista Brucen Broadwayn keikoista, jonne aika monella kaverilla on lippu. Harmi kun tavataan nykyään niin harvoin, mutta eiköhän tässä taas nähdä jossain porukalla. Ghostareilla olisi muuten vielä kaksi keikkaa tällä kiertueella, hmm...

Ghostareiden settilista

Badlands
Streets of Fire
Lucky Town
Atlantic City
Downbound Train
Cover Me
Tougher Than the Rest
The Promised Land
Prove It All Night (with ´78 intro)
No Surrender
The River
Spirit in the Night (with a looooong opening speech)
10th Avenue Freeze-Out
Born to Run
Rosalita (Come Out Tonight) (with Satisfaction snippet + band introduction)
---
Point Blank
Jungleland
Dancing in the Dark
---
Hungry Heart

^Kiitos Liisalle omasta ja kaikkien puolesta. Kari ja minä ajelimme vanhalla ruotsalaismerkin naftafarmarilla Tampereelta motaria sinne ja takaisin läpi vaihtelevien kelien - poutaa ja sadetta jne... Settilistassa oli useita harvinaisempia herkkuja tiettyjen vakioparhauksien höysteenä - eeppistä menoa! Autokin löytyi samasta kohtaa mihin sen parkkeerannut olinkin. Ajelimmepa rantakatua mutta ei Cissee näkyny eikä ees Viljoo... Tougherista kuultiin vieläpä harvinainen Lost Harmonica -sovitus. Kotimatkalla poikettiin Keimolan Kesoilille kahville ja siellä poikkesi myös joku mopokerho tms.valkoisella keväisesti kukkivalla koppi- Mersulla.

Turkkusse ehtoolla.

Just printtasin illan lipun Nähdään!

Kiitokset ihanasta illasta Ghostareille tänään Gongissa Turussa. Hyvä, ettette jääneet sinne Poriin

Jopa minäkin yletin soittamaan Sakun kitaraa Born to runissa, kiitos Sakulle siitä.

Kiitos mahtavasta tunnelmasta bändille sekä kanssabilettäjille, erityisesti jersey_girlille ja SunnyDaylle

Ghost of Bruce Springsteen 16.9.2017 Gong Turku

Gongin ovet avautuivat yhdeksän aikaan, itse saavuin paikalle siinä puoli kymmennen maissa. Tapasin heti WKW:n puolisoineen, Sherry Darlingin ja Sunny Dayn löysimme myöhemmin. Cortina GT oli kuvauspuuhissa. Muita tuttuja fooruminaamoja oli paikalla yllättävän vähän. Liisalle olin etukäteen luvannut mennä eturiviin (olin mä siinä She's the One'n aikana ) pääasiassa pysyttiin "vakiopaikallamme" tanssimassa kakkosrivissä "Stevien" puolella. Eturivin hevaripoika tosin huiski kiitettävästi hiuksia takanaolijoiden silmiin ja hänen kaverinsa ihasteli loppuillasta enemmän meitä kakkosrivin naisihmisiä kuin bändiä

Setti alkoi No surrenderilla, ja heti huomasi, että bändi on TODELLA vedossa! Toisena Badlands, ja kyllä me jo vähän pompimme mukana, muu yleisö oli ehkä hieman jähmeää. Streets of Fire uhkui energiaa. Tämän jälkeen esiteltiin you decide-tour.
Seuraavaksi soineen Thunder Roadin huuliharppu ja herkkyys oli mahtava! Lucky Town uutena tulokkaana toimi hyvin.
Backstreetsin alku soi ihanasti ja sen jälkeen soitettiin biisi, jota bändin mukaan kukaan ei ollut toivonut. Kyseessä She's the One, jonka aikana tosiaan hivuttauduin siihe eturiviin, jotta en pomppisi jalkojani ihan hajalle. Aivan ihana kappale, jos minulta kysytään!
Tämän jälkeen rauhoituttiin I'm on Fire:n kanssa ja se jatkui Atlantic Cityyn.
Lauantai-iltaan sopivasti Tunnel of Lovilta soitettiin Tougher than the rest, ja se saikin sitten jo silmähikeäkin aikaiseksi.

Illan kohokohtiin kuuluvassa Racing in the streetsissä koskettimet/piano soi upeasti.

Spirittiä edelsi huikaiseva tarina Ghostareiden matkasta Turkuun, johon liittyi rikkinäinen kompassi, Pori, Neumann, Aurinkokuningas ja Typhoon halli.( Ei-turkulaisille tiedoksi, että joskus aikojen alussa nykyisin nakkikattilana tunnettu HK-areena oli Typhoon.) Spiritin aikana Saku sai ihan ihka oikeaa fanitustakin osalleen, istuskellessaan lavan reunalla Taisi olla tämä biisin aikana kun Saku sai suuren maailman tyyliin yleisöstä kolpakollisen olutta.
Spiritin jälkeen 10th Avenue, BTR asiaankuuluvine yleisön kitaran rämpytyksineen ja Rosalitan aikana bändiesittely ja pienine Satisfaction sivupolkuineen. Siinä vaiheessa alkoi meikäläisellä jo tanssiaskel painaa, meno oli ihan stadion keikan luokkaa!
Encore-tauon jälkeen Saku soitti soolona Mansion on the hillin jota seurasi Jungleland. Jungleland soi niin kertakaikkisen mahtavasti, että siinä kohtaa taisi yleisössä esiintyä vähän enemmänkin silmähikeä. Lisää fiilistelyä Fire:n kanssa - jahka laulaja ja basisti saivat yhteisymmärryksen siitä, minkä bassokuvion jälkeen laulu nyt sitten oikein alkaakaan - mainiosti tehty! Sitten energinen Cadillac Ranch ja Glory days.

Jälleen encore-tauko, jonka jälkeen bändi ilmoitti, että yleisö heidän mielestään oli positiivisessa mielessä hullu (kiitos!) ja hurja loppuveto Dancing in the Darkin tahdissa.

Ja Illan koko settilista (jonka sain kinuttua bändin miksaajalta ja Pexiltä, kiitos!!!!) Mielestäni saamani versio pitää paikkansa, korjata saa jos huomaan virheen!

No surrender
Bandlands
Streets of Fire
Thunder Road
Lucky Town
Backstreets
She's the One
I'm on Fire
Atlantic City
Tougher Than the Rest
Downbound Train
Because the Night
Cover Me
Racing in the Streets
The River
Spirit in the Night
10th Avenue Freeze-Out
Born to Run
Rosalita (Come out tonight)
---
Mansion on the Hill (Solo acoustic)
Jungleland
Fire
Cadillac Ranch
Glory Days
---
Dancing in the Dark

Mielestäni paras Ghostareiden liveveto, mitä olen kuullut. Kirjoitustaidoillani en osaa tehdä sille oikeutta, mutta toivottavasti sain edes jotain illan tunnelmasta välitettyä teille muille. Mahtava ilta, kivaa seuraa ja hyvää musiikkia. Tätä pitää saada lisää, eli kahden viikon kuluttua uudelleen Tampereelle. Ehkä sitten siellä kuullaan se kappale, jota toivoin you decide tourin äänestyksessä

Huippukiva ilta takana. Ghostarit vetivät lähes kolme tuntia yleisön suosikkibiisejä todella upeasti. Itselleni päällimmäisenä mieleen jäin akustinen Mansion on the hill.

Porukkaa oli paljon, mutta tuttuja kasvoja näkyi aika vähän. Siihen syynä saattoi olla se, että itse keskityin niin tiiviisti kuuntelemaan, tanssimaan ja laulamaan mukana, ettei ympärille tullut paljon vilkuiltua.
Kiitos seurasta meidän pienelle THL-porukalle Stevenin puoleisessa kulmauksessa.

jersey_girl kirjoitti:Ghost of Bruce Springsteen 16.9.2017 Gong Turku
( Ei-turkulaisille tiedoksi, että joskus aikojen alussa nykyisin nakkikattilana tunnettu HK-areena oli Typhoon.)

Ja nykyäänhän ko. halli on Gatorade Center. Tuttavallisemmin G-piste.