ThisHardLand

nothingman kirjoitti:Tuo Incidentin soolo on Youtubenkin kautta jäätävän hyvä, voi vaan kuvitella miltä on kuulostanut paikan päällä.

Joo, hyvin irtosi tosiaan. Sanoisin, että paras Incidentin loppusoolo sitten 2008 Hampurin keikan.

Ollut muita kiireitä, enkä ole ehtinyt seurailla settilistoja ennen kuin nyt. Ja nyt, voi veljet, tämä vetää sanattomaksi. En tiedä, olenko onnellinen paikalla olleiden puolesta vai olenko aivan liian kateellinen ollakseni onnellinen. Joka tapauksessa tässä keikassa olisin toteuttanut aika monta helvetin isoa unelmaani, joista ykkönen olisi ollut olla paikalla ensimmäisessä Euroopan Serenade-keikalla. Aika monta kyyneltä vierähti sen ja Incidentin aikana jo tietokoneen vierellä, Roomassa olisi ollut jo vaara veden- tai siis kyynelpaisumuksesta.

Liisa S kirjoitti:Onneksi ymmärsin mennä pelihousuja vaihtamaan jo Kittyn aikana enkä löytänyt sen jälkeen takaisin koneelle, sillä tuo seuraavien biisien lukeminen sävähdytti näin aamullakin oikein kunnolla. Toivottavasti saadaan äkkiä jonkinlaisia tunnelmaraportteja paikallaolleilta. Raimo, luotamme sinuun!

Saluti di Roma!

Vain tasan 10 päivää Rooman keikan jälkeen, aika on meidän perheellä mennyt normimenoon totutellessa ja matkapölyjä pyyhkiessä .

Olimme tällä kertaa siis koko perheellä liikkeellä, mukana myös 15-vee esikoinen, joka oli Tampereella viimeksi mukana - silloin lähinnä nolostellen isän ja äidin käytöstä pitissä, Ippodromolla olikin jo ihan eri meininki. Saavuimme Roomaan vasta keikkapäivän aamuna, joten jos jonkunmoista sutinaa oli tiedossa päivän mittaan, kun hotelliin piti tsekkautua, hellehiki suihkuttaa, vaatetta vaihtaa ja jotain syötävääkin piti saada ennen lippujen poimintaa. Keikkapaikalle pääsimme vasta 17 aikaan tunnin ruuhkaisen taksimatkan jälkeen, jälkikasvu jaksoi hereillä n. 10 minuuttia kunnes kummankin leuat notkahtivat vakaasti vasten rintaa - edellisyön unisaldo meillä vanhemmilla n. 2,5 h ja lapsilla ehkä pari tuntia enemmän...Ippodromolla sitten käpyteltiin luukulta toiselle lippuja etsien mutta löytyihän se oikeakin lopulta. ISO oli alue mutta mikäs siinä, kun perille päästiin oli vastassa vesihöyryteltta, joka tuli totisesti tarpeeseen ja ruoka- ja juomateltatkin löytyivät hienosti.

Pittiportille löydettiin hyppelehtien jalkojen, päiden ja pötköttelijöiden lomasta varoen kaikkea maan tasolla olevaa ja asettauduimme ihan takaosaan juomapullojen lohduttavaan läheisyyteen. Tässä vaiheessa pitissä oli vielä suht väljää, paitsi tietysti lavan edessä ja sen etupuolella, siinä ehdittiin sitten pikkuhiljaa virittäytyä tunnelmaan ihmetellen ekaa ulkomaan keikkaa koko perheen voimin. Lämppärinä toiminut Cyborgs oli kaikkien mielestä hauska ja soittivatkin mielestämme vallan vauhdikkaasti ja hyvin - ihan sopiva aloitus illalle .

Ja koittihan se H-hetkikin sitten...aloitus oli aivan maaginen kokemus allekirjoittaneelle, kun hetkeksi koko paikka tuntui yksinkertaisesti hiljenevän täysin (tai sitten se oli ihan oman pään sisäinen hiljeneminen...), ääni kuuluu ja mitään ei miehestä itsestään näkynyt, kunnes hyvinkin "pastorimaisesti" nousi lavan takaa bändin keskeltä ja suuntasi kohti etureunaa. Ja siitähän se sitten lähti...henkilökohtaisesti koko ilta oli jälleen kerran täynnä taikaa, perhosia vatsassa, muurahaisia selkärangassa ja pakahtumista sydänjuuria myöten; luulen, että jokainen tässä yhteisössä mukana oleva tasan tietää JUURI SEN tunteen . Mahtavaa oli!

Paras hetki tällä keikalla oli se, kun rakas esikoinen kääntyi Kittyn alkusointujen kuuluessa kohti ja näytti käsivartensa pystyyn nousseita ihokarvoja todeten, että "oi, ne soittaa tän!" - tyttöä ei sitten pidätellyt enää yhtään mikään <3 . Kerrottakoon, että ihan sattuman kauppaa oli mieheni kaivellut pari viikkoa aiemmin ikivanhoja C-kasettisäilöjäni ja löytänyt sieltä itse äänittämäni Greetingsin ja Wildin, niitä sitten huippumodernin automme huippumodernissa kasettisoittimessa olimme siitä asti veivanneet väsymättä automatkoilla. No, tyttömmehän sai minut melkein ajamaan ojaan ilmoittaessaan viileästi ohimennen Kitty's Backin alkaessa "tää on just tää hyvä biisi" - sama tyttö kuin Tampereella??? Ja ensimmäistä kertaa ikinä sitten Roomassa jorasi niin äiti kuin tytär väsymättä ko. biisin alusta loppuun taatusti saman euforian vallassa. Kääntymys on selkeästi nyt täydellinen tämän tiimin osalta .

Pieni räppäri uuvahti täysin ennen encoreita, ilman korvatulppia alkoivat korvatkin särkemään eli siirryimme pitin ulkopuolelle siinä vaiheessa lepuuttamaan vaakatasossa mutta kuuluihan toki sinnekin kaikki tarvittava. Koska emme tienneet, miten paluumatkan kävisi, kun 35000 fania lähtee vaeltamaan kohti junaa ja mystisiä busseja, lähdimme sitten 23 maissa vaeltamaan kohti uloskäyntiä. Ja onneksi lähdimme, paikalla oli yksi taksi, jolla mittari raksutti norjalaisseuruetta odotellessa mutta joka saamamme brittivahvistuksen myötä suostui kuitenkin tekemään "pikakeikan" keskustaan ja takaisin. Matka, joka tullessa kesti tunnin menikin sitten pilkkopimeässä, kapeita kujia ja katuja kaahatessa 20 minuutissa...hengissä selvisimme .

Lisääkin on kerrottavaa, Turusta alkanut satu jatkui edelleen Roomassa; keikalta meillä ei ole kuvia mutta jälkipuhteista kyllä - heti kun siippa saa käsiteltyä kuvat, laitan niitä tänne myös. Tässä siis tällainen tunnelmointi, en tiedä, menikö nyt hieman väärälle osastolle jälleen mutta yritän opetella edelleen...

Terkkuja teille kaikille meiltä kaikilta

^ Varmastikin ihan oikealla osastolla . Hieno koko perheen keikkareissu teillä ollut. Ja mitä, taasko olette päässeet Brucea tapaamaan!!!!???? Uteliaana jään odottamaan kuvia

Pari huomiota Webistä koskien tätä keikkaa:


Official BS Site:

“Can you feel the spirit?” Bruce sings in falsetto, still hiding himself behind the stage while the organ notes of “Spirit in the Night” suddenly turn the vast Roman hippodrome into the Main Point, Max’s Kansas City, or one of those other clubs where the E Street Band used to stir the crowd into rapture back in 1973. That July, Springsteen was a promising singer-songwriter wrestling with the recording of his second album, The Wild, The Innocent & The E Street Shuffle. 40 years have passed, but he’s still that visionary artist, always in search of perfection: in fact, he rehearsed for two days in a small club in Rome to prepare the biggest surprise of the tour so far…

Brucebase:

It's understood that Springsteen intended to play the entire Wild & Innocent album, but after the sign section he elected to only play four tracks of the seven.´



Eli keikka oli tarkkaan harjoiteltu etukäteen ja vieläpä onnistuneesti salassa. Brucebaseen viitaten koko levy oli varmaan harjoiteltu läpi. Mielenkiintoista nähdä, tarjoillaanko meille vielä harjoittelun tuloksia viimeisten keikkojen aikana.

^ Olisi kyllä tosi sääli, jos WIESS jäisi kokonaan soittamatta. Ehkä sitten Kilkennyssä, päätöskeikalla.

"Yllättäin" WIESS on noussut nyt Rooman jälkeen mun levysoittolistan kärkeen Keikkakokemuksia Bruce-bluesissa haikaillessa vielä ja ajan vähän jo kuluessa nyt tuntuu nuoren Brucen tulkinta albumiversioilla erityisesti just Kitty´s back ja Incidentissä on jotain sellaista mitä ei voi enään tänä päivänä Bruce itsekään livenä saavuttaa.. on se vaan niin hienoa ja huikeaa!!! Sen sijaan joku Rosalita ja NY serenade voi saada tämän päivän modernisoiduissa liveversioissa uusiakin hienoja ulottuvuuksia ...voi voi - ja siltikin kaikki mitä Bruce livenä esittää kävisi nytkin ni-in hienosti

Ei voi millään lopettaa kuuntelemasta Rooman Incidentiä. Varmaan voisi useamminkin soittaa keikoilla. Se kyllä laittoi mietityttämään, että mitä ihmeen asiaa jollakin voi olla tämän biisin aikana? Videoissa kuuluu, kuinka joku höpottää ja pulisee koko biisin ajan. J-lauta! Ei voi käsittää! Kertokaa mulle, mitä teillä olisi puhuttavaa tämän biisin soidessa? Itse en keksi.

Nessut esiin ja tästä Brucen viimeisin virallinen kiertuevideo pyörimään :

http://www.youtube.com/watch?v=T-IZWISZ8CY" onclick="window.open(this.href);return false;

Kiusaamista julkaista tällaisia videoita, kun ei näistä kuitenkaan tule taaskaan virallista fyysistä tallennetta... Mutta kerrassaan loistava veto kyllä.