Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella jotain tännekin...
Turun keikat olivat vasta toinen ja kolmas Bruce-keikka mulle, joten kannattaa huomioida, että kommenttini ovat aloittelevan fanin näkökulmasta. Tosin levyiltä olen herraa kuunnellut jo yli viisitoista vuotta ja myös live DVD:tä (virallisia ja epävirallisia) on tullut viime vuosina katseltua varsin ahkerasti.
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että tiistain keikalla tunnelma tuntui ehkä olevan vähän korkeammalla (tosin oma paikka eturivissä saattoi "hieman" vaikuttaa tähän), mutta toisaalta keskiviikon biisilista oli enemmän mun makuun. Vaikka viime kesän Helsingin keikka onkin edelleen mulle se kaikkien aikojen paras keikka, niin nämä kaksi tulevat kyllä helposti hopea (ke) ja pronssisijoille (ti).
Tiistai
Biisilista
- Henk.koht. kohokohtia: Two Hearts, Spirit, The River, From Small Things, Thunder Road sekä tietenkin Born to Run.
- Olisi saanut vaihtaa johonkin muuhun: My Lucky Day (pakko myöntää, että kesti aika kauan ennen kuin edes tunnistin tätä. Niin vähälle kuuntelulle WOAD on jäänyt), Sunny Day ja mahdollisesti myös Land of Hope and Dreams.
- Yllättävimmät: Brilliant Disguise ja Queen of the Supermarket olivat kummatkin todella hienoja esityksiä, vaikkei varsinkaan jälkimmäinen ole levyltä kuultuna oikein vakuuttanut.
- Kaiken kaikkiaan kuitenkin varsin hieno valikoima biisejä eri aikakausilta ja oli mahtavaa kuulla ekaa kertaa oleelliset perusbiisit Spirit, Thunder Road, Hungry Heart, The River, joita ei viime kesänä stadionilla tullut. Ainahan sitä voi päässään kehitellä "parempia" settilistoja, mutta tämä toimi kaikesta huolimatta kuin häkä.
Hienoja hetkiä
- Kyynärpäät lavalla. Vaikka olisihan se ollut kiva nähdä vähän enemmän muutakin yleisöä, niin kyllä keikkakokemus on kuitenkin intensiivisempi eturivissä.
- Yleinen tunnelma pitissä ja koko hallissa. En tiedä mitä hallin takaosissa tapahtui, mutta ainakin lavan sivustoilla näytti istumakatsomoissakin olevan kohtuu hyvä meno, kun tuli välillä vilkuiltua.
- This Hard Landin omistaminen meidän faniyhteisölle ja erityisesti lahjakirjan tekijöille oli kyllä mahtava juttu. Ei taida kuitenkaan olla aivan jokapäiväistä tällainen faniklubien huomioiminen? Selvästi kirja oli tehnyt mieheen vaikutuksen.
- Sallan mahtava lavan haltuunotto Dancing in the Darkissa. Kun miettii, että jos omalle kohdalle tulisi vastaava tilanne niin 99,9%:n varmuudella jäätyisin aivan totaalisesti. Ja voisin veikata, ettei pitin muista 598:sta(?) henkilöstä juuri kukaan muukaan olisi vetänyt hommaa yhtä hienosta.
- Oman Souls of the Departed -kyltin päätyminen Brucen käsiin, vaikka eivät sitä sitten soittaneetkaan. Itseasiassa ennen keikkaa olin satavarma, ettei sitä tulla kuulemaan (alunperin ajattelin tehdä Racing -kyltin, mutta mietin, että joku muu varmasti tekee sellaisen, koska kyseistä biisiä ei ole Suomessa aiemmin soitettu). Nyt jälkeenpäin, kun olen lukenut, että Souls of the Departed olisi soundcheckattu kumpanakin päivänä Turussa, niin toiveeni ei tunnukaan enää niin mahdottomalta. Voi olla, ettei se olisi oikein sopinutkaan mihinkään kohtaa keikkaa kovin hyvin, mutta mun tuurilla ne soittaa sen tietenkin tänään Solnassa.
Ei niin hienoja hetkiä
- Oikeastaan vain se, kun eturivin ruotsalaiset lähtivät kesken Thunder Roadin hakemaan keskiviikon jonotusnumeroita. Toisaalta ehkä ymmärrettävää kymmenien käytyjen keikkojen jälkeen, mutta toisaalta myös erittäin epäkunnioittavaa käytöstä. Ja vielä kesken Thunder Roadin!?! Kyllä silloin on jo liian monta keikkaa nähtynä tai päässä jotain vikaa (sori vaan), jos Thunder Road on uhrattavissa muutamaa sijaa paremman jonotusnumeron takia.
Mitä jäin kaipaamaan?
- Tiedän, ettei pitäisi valittaa, mutta viime vuoden neljään tuntiin verrattuna vajaa kolme tuntia tuntui lyhyeltä. Jotenkin olisin kaivannut vielä sitä ekstrabiisiä Tenth Avenue Freeze-Outin jälkeen. Siihen kun olisi vetänyt vaikkapa Norjassa kuullun Shoutin tai jotain muuta vastaavaa olisi se mielestäni nostanut keikan vielä lopussa uudelle tasolle.
Keskiviikko
Biisilista
- Aivan loistava settilista. Kohokohtia on enemmän kuin viitsii mainita. Alkupään River-kaksikko oli hieno juttu, kaikki Nebraska biisit, Ain't Good Enough for You (miksei tätä soiteta useammin?), WAGES OF SIN-The River-Youngstown-Murder Incorporated peräkkäin (!!!) aivan uskomatonta, kaiken tämän lisäksi sain kuulla yhden kaikkien aikojen suosikeistani: Racing in the Street ja tietenkin Born in the USA.
- Mutta kuten sanottua aina löytyy parantamisen varaa
: Jostain syystä Bus Stop ei ole koskaan sykähdyttänyt, crowdsurfingin olisi voinut tehdä vaikkapa Out in the Streetin aikana ja vaihtaa Hungry Heartin tilalle jonkun toisen biisin tänään. Nyt se "ekstrabiisi" tuli (vaikkei niitä tiistaita enempää tullutkaan), mutta American Land ei todellakaan kuulu suosikkeihini ja Brucelta löytyisi niin monta parempaakin keikanlopetusbiisiä.
- Yllättävimmät: Wages of Sin. Vaikka en ole Tracksiä kuunnellut aivan yhtä tarkkaan kuin useimpia muita Brucelevyjä niin tämä on jäänyt kyllä mieleen yhtenä hienoimmista sillä boksilla ja liveveto oli vielä studioversiota parempi. Tiesin sen olevan tour premiere ja ylipäätään harvinaista herkkua, mutta en tiennyt sen olevan kappaleen ensiesitys. Ain't Good Enough for You. Tätä en osannut kyllä arvata. Biisiä oli selvästi vähän harjoiteltu viime vuoden Norjan esityksen jälkeen ja, kuten sanottua, oli ainakin mulle yksi illan kohokohdista.
Muita hienoja juttuja
- Vesipullon salliminen katsomoon piti virkeystilan hyvänä keikan loppuun saakka. Ei ollut hallin henkilökunta tässä asiassa tiistaina kyllä ihan hereillä, mutta pisteet heille siitä, että oppivat virheistään.
- Paremmat soundit kuin tiistaina. Osittain varmasti johtui siitä, etten ollut kiinni lavassa, mutta mitä olen näitä kommentteja lukenut niin samanlaisia arvioita on tullut myös muilta.
- E Street Rap, vaikken sanoista saanutkaan selvää.
Mitä jäin kaipaamaan?
- Junglelandia.
- The Wild, The Innocent... levyn noteeraamista edes yhdellä biisillä näiden kahden keikan aikana. Koska itse rankkaan tämän levyn ihan parhaimpien joukkoon, niin sen kappaleiden suhteellinen harvinaisuus keikoilla on minusta kummallista. Enkä nyt tarkoita, että olisi pitänyt soittaa Wild Billy's Circus Story tai NYC Serenade. Ihan Rosie tai E Street Shufflekin olisivat kelvanneet oikein hyvin.
- Ja jotain Lucky Town biisiä olisin kaipaillut, varsinkin kun niitä on viime aikoina muualla esitetty. Oma toiveeni oli tietenkin Souls... mutta esim. My Lucky Dayn olisi hyvin voinut korvata vaikkapa Better Daysillä tai Lucky Townilla. Myös If I Should Fall Behind olisi varmasti ollut illan kohokohtia kummalla tahansa keikalla.
- Muuten etenkin kakkoskeikka ylitti odotukseni ja nousi melkeinpä sinne viime kesän rinnalle. Suhteellisesta lyhyydestään huolimatta pitäisinkin sitä settilistan osalta aivan yhtä hyvänä. Niin monta omaa suosikkia kuitenkin tuli.
Jonotus oli taas järjestetty aivan mahtavasti ja tästä suuret kiitokset jonon vetäjille ja muillekin osallistuneille. Tunnelma oli varsin ankeasta ympäristöstä ja ajoittain koleasta säästä huolimatta koko ajan lämmin ja leppoisa. Nämä olivat joka tapauksessa aivan mahtavat kaksi päivää, tai oikeastaan viisi päivää kun jonottaminen lasketaan tietenkin mukaan, ja vieläpä kotikaupungissa, mikä toi kyllä oman lisänsä koko hommaan. Koko ajatus Brucesta esiintymässä tossa 7 km päässä tuntui niin absurdilta: eihän Turussa koskaan käy mitään mielenkiintoisia artisteja. Mutta toivottavasti Turku on nyt ainakin Brucen organisaation kartalla tulevia kiertueita silmälläpitäen. Ainakin jatkossa Suomen väliin jättäminen on entistä epätodennäköisempää, vaikka olisi kyse soolokiertueesta tai Seeger Sessions tyyppisestä projektista. Mulle kyllä kelpais erittäin hyvin vaikkapa akustinen soolokeikka Turkuhallissa ensi kesänä.
.
Vai olisko tarvis jo hakea ammattiapua? 