KaSTown kirjoitti:Huh. Huikea areena. Aivan uskomaton soundi. Ei kertaakaan mennyt yli, ei puuroutunut... Siis ihan järjetön paikka. Ja kuvaajan unelma, olen ottanut keskimäärin 300 keikkaa kohden, nyt 1010. Eka rivi kolmoskerroksessa, huikea näkymä lavalle.
Keiika oli luontevaa jatkoa aiemmille, ei spesu keikka, mutta muutama elämää suurempi kokemus. Rouletten olen kuullut 2008 Göteborgissa, mutta avausbiisinä se on aivan käsittämätöntä tykitystä. Ei hidastelua, ei höpinöitä... suoraan asiaan.
Sometthing In The Night iski meikäläiseen ekan kerran, kiitos uskomattoman soundin. American Skin (41 Shots) oli eka, mikä meinasi pysäyttää meikäläisen elontien. Vihdoinkin, huikea elämys. Ok, myönnän. Ekan kerran Brucen AOR-levyjen biisi kolahti ei-akustisena versiona. Local Hero oli hyvä. Gotta Get That Feeling ei hirveästi biisinä innostanut, mutta Bad Moon Rising kylläkin. Loistava biisi.
Niin... Se elämäni suuri rakkaus näkyy sitten olevan biisi, ainakaan naista ei ole löytynyt. Kun Bruce näytti Thundercrack-kyltin, siinä meinasi pala nousta kurkkuun, sydän pysähtyä ja aivotoiminta loppua. Vaikka olin jo aiemmin kuullut biisin livenä. Esitetty kai kaksi kertaa Euroopassa ja ainakin kaksi suomalaista on nähnyt molemmat kerrat. Kool. Hyvä versio eikä mikään pikavetäisy. Hieno!
This Depression... En edes tuntenut biisiä, mutta pirun hyvä. Siis HYVÄ! Kuulema aiemmasta poikkeava versio... Vau. Ja Because The Night... Bruce veti soolon. Hienoa!
Secret Garden... todella kaunis, ei muuta voi sanoa. Jonkun pariskunnan toive kuulema. Hieno veto, upea hetki. Käsittääkseni Atlantic Citykin oli luvattu jollekin. Pidin erittäin paljon siitä, oliko versio hieman eri vai akustiikka vain parempi, mutta varmaan paras Atlantic City meikäläiselle livenä kuultuna.
Tenthin aikana Bruce kiersi taas yleisön joukkoon ja siinä sen kävellessä kyllä näki, että mies on aika poikki. Leenan havainto oli sama. Kävi jo hiukan sääli. Hyvin se sen kuitenkin veti. Shout oli taattua tavaraa, loistava biisi. Kaksi vikaa akustista kuulostivat sillä akustiikalla todella hyvältä, siis halli olisi loistava akustiselle keikalle. Viime vuonna I Shoul Fall... solo pianona Zurichissä, nyt solo guitarana.
Ei tuolla olisi voitu WIESSiä vetää, sen verran junttia porukkaa englantilaiset ovat. Vieressä oli n. 60v. joka kyllä kuunteli Thundercrackinkin kiinnostuneena, mutta hyppäsi ylös Waitin', The Risingin yms. tullessa. Ja jotkut idiootit huutelivat If I Shouldin aikana.
Ekaa kertaa Englannissa... Ihmiset ovat olleet ystävällisiä. No, muuten suurimmaksi osaksi inhoan maata. Takapajula, joka pitää sitkeästi kiinni omista ikiaikaisista tavoistaan, vaikka muu maailma menee eteenpäin. Jenkkienglannista pitäisi tehdä täällä pakollinen oppiaine, nyt puolet ihmisistä on helposti ymmärrettäviä, puolesta ei ota mitään selvää. Ja en kestä brittiaksenttia, uh. Mutta kuten sanoin, tosi ystävällisiä ihmisiä. First Direct Arena on ehdottomasti paras konserttipaikka, jossa olen ikinä ollut. Huikea halli. Harmi kun Leedsiin ei ole suoria lentoja...
Thundercrack... My baby's back...
Ja keikan jälkeen THL-nelikkomme istuskeli hotellini baarissa reilun tunnin. Ja tulipan Passaicikin nähtyä baarissa. Mies, joka hankkii itselleen lipun vaikka hatusta taikomalla...
-KaSTown, hyvin onnellisena ja väsyynenäkin-