ThisHardLand

JaSu kirjoitti:Hei foorumilaiset, laittakaas tietoa kuka on milloinkin nähnyt Brucen ekaa kertaa livenä. Oliko se jo 80-luvulla näin helvetin kova vai onko parantunut vuosien mittaan? Tänään on mennyt kuin sumussa. Eka keikka mulle kotikaupungissa, hallissa jossa on käyty yli 20 vuotta. I dont wanna wake up from this dream.

-99 Tukholmassa eka kerta, tosin olosuhteiden pakosta permannolla takakaarteessa, aika huono näkyvyys. Kyllä Suomen keikat on olleet kerta kerralta parempia - tosin riippuu paljon myös omasta paikasta. Parhaat fiilikset, kun pääsee tanssimaan koko keikan muiden yhtä innokkaiden kanssa, ja mahdollisimman edessä.

Vielä myrskyää Jupiterin kaasukehässä mutta vähän olen ehtinyt menneitä päiviä sulatella. Ehkä se tiistain keikka jää nyt omaan mieleen "parempana", kun pääsin ekan kerran Brucea kättelemäänkin.
Settilista oli myös enemmän mieleeni. Keskiviikkona taas ei ollut niin kiehtova draaman kaari. Mutta sen sijaan keskiviikkona sai myös tytär kunnon handshaken Brucelta. Ja River tuli molempina iltoina.

Tiistaina tultiin paikalle joskus puoli kuuden aikaan, ja saatiin hyvät positiot permannon isommasta osasta ihan pittiaidan likeltä, ja aita osoittautuikin sitten yllättäen erilliseksi catwalkiksi! Tiistaista on päällimmäisenä jäänyt tietysti mieleen se kädenpuristus, mutta sen lisäksi vieläkin lämmittää mieltä Brucen hienot sanat thishardlandista ja kirjasta, ja se Sallan karismaattinen lavan haltuunotto! Se oli ihan upeaa nähtävää, täysillä vaan heti alusta alkaen! Ja vielä pitelemättömän julkealla riemulla vedetty. Siihen iloon oli helppo yhtyä kun giltsin naama loisti selllaista "Right to party" -meininkiä! Foorumipaidat oli screenillä erittäin hyvin edustettuina. Oli kyllä aikamoinen sissimainostusisku, mitenköhän tulee seurauksia?!

Keskiviikkona ajateltiin jäädä suosiolla ihan permannon takaosaan, mutta sitten yllättäen kävi niin, että kun tulimme noin 16:30 jonoon, niin sieltä jonoa pitkin etenevä rannekkeenjakaja laittoi meillekin ruskeat rannekkeet. En ollut ikinä ollut pitissä enkä edes yrittänyt moista, joten olin vähän ihmeissäni että mitä tämä meinaa. Sitä se meinasi että olimme siis kuitenkin pittiin mahtujien (n. 700?) joukossa. Vähän oli myös yllättävää, että lippua kurkattiin jo jonossa ja vain sen kerran, eikä millään viivakoodinlukijalla edes.

Pitti olikin aika täynnä, mutta näin siinä joitakin tuttuja, mm. työkaverin. Huomasin pitin taka-aitaan nojailevan, auringossa nahkansa kauniisti punanneen Bowmoren ja jäin siihen juttelemaan. Liisa oli metrin päässä myös ja ehdittiin vaihtaa syvällisiä ajatuksia siman käymisestä. Bowin käväistessä välillä muualla sain paikanpitäjänä lepuuttaa väsynyttä selkääni aitaa vasten. Mutta sitten Bow sai jonkun muun idean ja aitapaikka jäikin ihan minulle. Keskustelin naapurien kanssa ja tilaa löytyi tyttärellekin. Tiesimmehän jo tiistaista, että Bruce tullee käväisemään siinä väliaidan päällä ainakin pari kertaa. Ja näinhän taas kävi. Brucen lähestyessä sain myös leikkiä jaloa ja koitin tehdä tilaa parille muullekin foorumipaitaiselle "Brucekontaktia kaipaavalle", koska olin jo edellisenä iltana äijää kätellyt. Crowdsurfingista jäin vähän sivuun, olisihan sekin ollut kiva Brucea kannatella omalta osalta, mutta mitäpä tuo. Tytärkin pääsi nyt kättelemään ja oli vissiin vähän hurmiossa.

Keikan jälkeen pääsimme suhteellisen nopeasti bussiin, vaikka jonotus oli ärsyttävän sekamelskaista. Torilta riensimme Kouluun, jossa olikin jonkin verran tuttuja paitoja, loppujen lopuksi taisi olla parikymmentä peräti. Baarimikko alkoi kysellä että millainen oli keikka, ja miten se Little Steven soitti, ja lopuksi lausui credonsa: "Tom Morello on mun jumala". Eka vesilasi meni kahdessa sekunnissa alas ja sitten nautin vielä pari olutta. Työn sankari Taapsa näytti kuvia kirjan luovutuksesta, ja sain myös puhallella hetken sitä Taapsan Brucelta saamaa huuliharppua. Taapsa on ihan ässä! Pari uutta foorumilaista tuli myös taas vähän tutummaksi. Mutta sitten melko pian alkoi vieteristä loppua veto ja sytytys pätkiä ja kanavat mennä vaihevirheeseen, ja koimme viisaaksi lähteä majapaikkaan.

Kaiken kaikkiaan kohottava ja ikimuistoinen kokemus tämä oli! Elämäni kevätloma, 4 Brucekeikkaa. Töihin meno ensi maanantaina tuntuu kaukaiselta, hyvä että on vanhalla vähän palautumisaikaa tässä. Mitään järkevämpää en pysty nyt vielä skrivaamaan.

Voi veljet ja siskot! Nyt tulee varmaan epämääräistä tajunnanvirtaa, josta ei välttämättä kukaan tajua mitään. Pää on vaan vieläkin pyörällä ja odottelen jalkojen laskeutuvan maankamaralle viimeistään viikonloppuna.

Tiistain keikka. Mukanani oli vanha kaveri, joka ei ole koskaan ollut millään keikalla - siis kenenkään artistin! Sanoin kyllä, että et parempaa ensikokemusta olisi voinut valita. Kentälle seisoskelemaan n. 10m päähän mid-stagesta. Kaverin silmät laajentuivat tuon konsertin aikana ilman kemiallisia aineita ja muistuttivat enemmän teevatia, kun pois päästiin. Leuka löytyi lattialta sen jälkeen, kun Pomo ekan kerran käveli mid-stagen läpi "EI HELVETTI SE ON TOSSA!!"

Itselleni tämä oli kai 4. keikka missä olen ollut. Tiesin siis vähän mitä odottaa, mutta kyllä sisähallin tunnelma oli murskaava! Keikan kohokohtana tietysti THL-kiitospuhe ja biisi perään.Toinen huikea kokemus oli ESB:n THL-vahvistus Salla, joka pisti Pomonkin pyörälle. Jumalauta Salla sulla on asennetta!!! Ja toki kunniamaininta taas Sausage Fingerille, jonka jälkikasvu näyttää jo kuuluvan ESB:hen THL-paidasta vielä ISO KÄSI!

Keikan jälkeen sitten Klubille Ghostareita katsomaan. Johtuneeko sitten liiasta etanolipohjaisten aineiden nauttimisesta, mutta tiistain keikasta jäi lähinnä fiilis "Ihan kiva". Jotenkin se paketti ei vaan tiistaina vielä jysähtänyt. Toki oli kiva rupatella muiden THL-tyyppien kanssa. Moni nick sai kasvot jotka kuitenkin unohdan. Sorry folks!

Keskiviikkona kiertelin päivän muita asioita, mutta iltapäivällä taksilla kohti areenaa. Pieni ketunlenkkikin tehtiin, kun tajusin että liput jäi hotelliin Sitten pittijonoon, jota klubimme pyöritti. Itselleni ei ollut yllätys, että homma toimi. Tiesin keitä siellä takana on, joten isompi ylläri olisi ollut jos tää ei ois toiminut. Toki vertailukohtia ei itselläni ole. Elämäni eka keikka pitistä! Kirja tuli selattua ja hyväksi todettua - myös arvovaltaisen muusikon mielestä. Tästä kuva tulossa myöhemmin. Settihän oli sitten kunnon ilotulitusta. Highlighteina tietty Wages of Sin (itselleni ennestään tuntematon kappale),Racing in the Streets (Voi luoja kun Yamaha soi nätisti, kun Roy käskee!) sekä kunnon ränttätänttänä Johny99 - Youngstown - Murder Inc. Taas tuli todistettua, että Finland on Bruceland! Crowdsurfingissa käytin härskisti koko pituuttani ja ylsinpäs mukaan "kantamaan" Brucea. Toivottavasti edessäolevilta ei mennyt tärykalvot kun huusin täysin palkein "KÄÄNTÄKÄÄ! Dancing in the Darkin yleisöstä repäisty likka oli jotain säälittävän ja naurettavan väliltä. EI sille voi mitään, jos Salla räjäytti tuon pankin jo edellisenä iltana.

Itselleni tää toinen ilta oli vielä kovempi kuin eka. Settilista kolahti paremmin ja varmaan tuo pittipaikkakin toi lisäpisteitä. Ekana iltana oli toki vahva THL-lataus, mutta sitä mä en laske keikkaan kuuluvaksi. Se oli Brucen tribuutti teille kirjaprojektiin osallistuneille ja me muut saatiin vaan olla läsnä. Teitte tolkuttoman hienoa työtä, ja tuo kiitos oli ansaittu!

Tokana iltana sitten Koulun kautta taas Klubille (kiitos Taapsalle kuljetuksesta ja Antille matkaseurasta!) Ghostarit veti taas "perussettiä" - kunnes tapahtui jotain maagista. Bändi lähti lentoon ja voi sissos että taas mentiin kovaa! Kaiken kruunas Jungleland. Loistava biisi, todella hurja veto bändillä ja se Pexin saksofonisoolo oli jotain, mitä en edes yritä selittää. Hävetkää, jotka ette olleet paikalla!

Pilkkuun asti joristiin Klubilla porukan kanssa, ja siitä siirtyminen majoitukseen, jossa Taapsan kanssa paraneltiin maailmaa aamuvarhaiseen. Valmiiksi ei tullut, joten jatkamme jossain vielä, vai mitä Taapsa? Tänään puoliltapäivin sitten auton keula kohti Hyvinkäätä ja matkaseuraksi lähti Vammasipuli. Superisot kiitokset - matka sujui joutuisasti Brucesta tarinoiden eikä tarttenut yksin körötellä.

Prismassa oli outoa kulkea parin päivän jälkeen: Joka kulmalla ei tullutkaan Bruce-aiheisia paitoja, ei yläfemmoja tai muita brucejorinoita. Ihmiset puski apaattisina ostoskärryjään ja mulla jalat kävi jossain korkeella kun liitelin hyllyjen välissä thl-paidassani.

Nöyrimmät kiitokseni Teille kaikille. Brucen keikka on aina elämys, ja tällaisen porukan kanssa se on vielä jotain paljon suurempaa!

Mutta koska aina pitää keksiä jotain negatiivista, niin lisätään se tähänkin. Yhteensä 4 keikkaa (2xBruce + 2xGhostarit) eikä yhtään omaa suosikkiani Point Blankia! Sen täytyy olla jo Turun vika

Nyt tulee juuri eteen se totuus: näiden perinteisten, hulvattomien, yllätyksellisten keikkojen jälkeen Ruotsin lauantain keikka tuntuu jo nyt jollain tavalla jopa vastenmielisen steriililtä, kaupallisuuden ylistykseltä (55000 katsojaa? musiikkia massoille ei yksilöille), suuruudenhulluuden ilmentymältä (koko arenastaden sinne menoineen ja poispääsyineen) ja kyllästyttävän ennakoidulta (jos sieltä nyt tulee BitU-albumi) elämykseltä.

Jos Bruce on nyt skarppina, se vetäiseekin täysin vastoin odotuksia normaalin keikan (johon viikon tauko antaa hyvin mahdollisuuden, albumikeikat on jo ns. vanha juttu), johon ruotsalaiseen tapaan saadaan Jungleland ja Drive All Nigth ja paljon muuta... Toivossa on aina hyvä elää.

Pari erillistä kommenttia:
Pelkäsin Sallan syövän Brucen. Niin varmaan Brucekin. Sallan haastattelu oli hyvä, täysipäisen nuoren naisen puhetta, hienoa!
Pikku-räppärimme tempauksesta on oltu ihmeen hiljaa.
9 keikkaa putkeen voi kuulostaa hyvältä... No, ei mulle voi tulla kuin 6, mutta tänään kotiin päästyäni nukuin 6 tuntia... Nukuttaa... Huomenna, eih... täytyy taas pakata laukku.
HK Areena on IHANAN PIENI! Hieno areena Brucea ajatellen. Every time Bruce comes to Finland, let's take him to Turku for having us a concert.
S-ketjun Börssi ei tajunut, että silloin kun on paljon asiakkaita, rahaa voi tehdä oikein olan takaa. Ti baari kiinni 1:00, ke 2:00.
Turku ei valitettavasti oli ihan mun kaupunkini, mutta kyllä sinne aina Bruce voi tulla katsomaan
Oli mukava tavata foorumisteja ja nicittömiäkin hotellin baarissa keikkojen jälkeen. Hienoa porukkaa.

Ja sitten vielä... zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz...

Set list

1. I'll Work For Your Love (solo acoustic)
2. Long Walk Home
3. The Ties The Bind
4. Out In The Street
5. Atlantic City (request)
6. Wrecking Ball
7. Death to My Hometown
8. Hungry Heart
9. Blinded By The Light (request)
10. Does This Bus Stop at 82nd Street? (request)
11. Ain't Good Enough For You (request)
12. Wages of Sin (world premiere, request)
13. The River
14. Youngstown
15. Murder Incorporated
16. Johnny 99
17. Open All Night (w/ snippets of Chicken Shack Boogie and Don't You Just Know It)
18. Shackled & Drawn
19. Waitin' On a Sunny Day (with a rapping Sunny Day Kid)
20. Lonesome Day
21. Badlands

Encores:

22. Racing In the Street
23. Born in the USA
24. Born To Run
25. Dancing In The Dark
26. Tenth Avenue Freeze-Out (with band intros)
27. American Land

Nyt on eilisestä keikasta kulunut tovi ja kuulokin alkaa oleen palautunut! Huomasin eilen olevani kaukana tosi hardcore Bruce-fanista, sen verran hyvältä näytti meno eturiveillä ja sanat oli hallussa. Peukkuja teille siellä hikoilleille!!! Itse jouduin keikan seuraamaan taaempaa kentältä jälleen kerran, mutta kyllä pittiinkin joskus änkeän. Keikkapaikalle ennätin vasta puolisen tuntia ennen keikan alkua ja se vei osan hohdosta varmasti pois eikä ne pari olutta ennen keikkaa olisi pahaa tehneet, mutta kyllä jäi vähän yleisfiilistä laimentava maku hk-areenan akustiikastakin. Erityisesti kitaravetoisissa kappaleissa krohinaa oli hieman liikaa ja melodiat jäivät suttuisiksi, samoin basso särisi pahoin pahastikin. Noh se siitä, hyvin bändi soitti kuten aina.

Sitten mitä biiseihin tulee. Aloitus oli upea! Mietin hetken että mikäs biisi se tämä olikaan kunnes tajusin, että Magiciltahan tämä on. Loistava alku, sitten toiseksi Long walk home, niin tyhjänpäiväinen kappale. Sitten räjähti. Ties that bind kolahti aivan kypällä. Jostain syystä kuin enteenä on tätä biisiä tullut viimeaikoina kuunneltua aika paljon. Out in the streetistä on tullut kiva yleisölaulatus kappale. Atlantic city omia suosikkeja vuosien takaa. Keikan isoin yllätys oli Wrecking ball. Viimevuonna pidin tätä tasapaksuna pakkopulla uutuusbiisinä, mutta eilen se oli yksi parhaista. Yleisökin tuntui tykkäävän siitä. Tässä taitaa olla Brucen parhaimpia uusia biisejä sitten Philadelphian. Hungry heart toimii härmässä aina ja nyt osattiin jo vähän laulaakin sitä. Hyvä me! Hometown ok. Noista kahdesta ekasta Brucen levystä en oo koskaan tykännyt ja en sano Blindenista ja Bus stopista mitään. Wages of sin? Mikä se tällainen. Itse en tracksia omista sitä pilkottua 18 tracksia lukuunottamatta, mutta nyt pitää hankkia. Ihan kiva biisi ja trumpetti soi hienosti. Yes, yes, yes the river tuli vihdoin! Ou jee ja vielä kerra jee! Ei oo ennen soittanut tätä näkemilläni keikoilla mutta nyt se tuli. On se vaan niin hyvä ja pikkasen joutui kyyneliäkin pidättelemään. Bruce ja huuliharppu toimii niin upeesti!

Youngstown ja murder toimii! Soundit tökki juuri näissä biiseissä eniten. Sivukatsomossa kyllä soundit vaikuttivat paremmilta, mitä kentän perällä. (Juomatauolla todettua). 99 ja open all night ei iske ja ne uhrasin juomanhaulle. Loppu ok. Ei sentään tullut Risingia . Racingin tilalla toivoin Junglelandia, mutta ei tällä kertaa. Proffalle iso peukku pimputtelusta. Loppu peruskaavan mukaan. Kivasti ihmiset tanssi ja heitä oli kiva seurata. Ite jalat kipeenä tanssin lopussa vähän väkinäisemmin tai sitten se johtui univelasta jota hiljattain kertynyt? Lähdettiin vikan biisin aikana pois koska arvasin setin päättyvän Landiin ja haluttiin välttää lähtöruuhka. Harmittaa kun unohdin Klubin ja GOBSit. Vähän aktiivisemmin pitäisi pyöriä foorumilla ja tutustua foorumilaisiin niin olisi asioista paremmin perillä. Vähän nihkeästi nyt saanut kontaktia porukkaan, mutta kaipa se niin on että ellet ole pitissä niin ulkopuoliseksi jää? Eiköhän se Bruce vielä Pohjolaan tule ennen "vanhuutta" peukut pystyyn siitä. On se kova äijä!

KaSTown kirjoitti: Pikku-räppärimme tempauksesta on oltu ihmeen hiljaa.

Mitä siinä tapahtui. Valottakaa vähän. Itse kun en toisena iltana paikalla ollut. Näin siitä vain suhteellisen huonolaatuisen klipin. Mitä se poika räppäsi?

JaSu kirjoitti:Hei foorumilaiset, laittakaas tietoa kuka on milloinkin nähnyt Brucen ekaa kertaa livenä. Oliko se jo 80-luvulla näin helvetin kova vai onko parantunut vuosien mittaan? Tänään on mennyt kuin sumussa. Eka keikka mulle kotikaupungissa, hallissa jossa on käyty yli 20 vuotta. I dont wanna wake up from this dream.

Valitettavasti ekan kerran livenä vasta 2008 Hesassa! Jonkinlainen fani ollut vuodesta 2003 asti! Ei ole tietoa millainen Pomo ollut ennen, mutta kova on edelleen armon vuonna 2013!!! Kuten myös E street band! Krediitit myös heille.

JaSu kirjoitti:Hei foorumilaiset, laittakaas tietoa kuka on milloinkin nähnyt Brucen ekaa kertaa livenä. Oliko se jo 80-luvulla näin helvetin kova vai onko parantunut vuosien mittaan? Tänään on mennyt kuin sumussa. Eka keikka mulle kotikaupungissa, hallissa jossa on käyty yli 20 vuotta. I dont wanna wake up from this dream.

Kohdallani päivä oli 26.11.1984, Paikkana Dallasin Reunion Arena. Kun silmäilee settilistaa http://www.stoneponylondon.net/usa/1984/Nov26.htm" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false; niin on helppoa ymmärtää mikä silloin jo kolahti. Kyseessä oli Born in the USA tour. Kyseessä oli 18-v. vaihto-oppilaan ensimmäinen ISO konsertti - ja eipä ehkä silloin vielä ymmärtänyt että parempaa voi yrittää hakea, mutta parempaa ei löydy. Bruce ja ESB soittivat jo tulloin n. 30 biisin settejä. Soitto kesti n. 3,5 h, jossa ei ole siis mukana n. 30 min väliaikaa. Nyttemmin taitaa olla Bruce paremmassa kunnossa kuin kolmekymmpisenä... Kyllä Se oli kova jo 80-luvulla!

Judanssi kirjoitti:(Voi luoja kun Yamaha soi nätisti, kun Roy käskee!)

Nitpicking.

"According to keyboard tech Kurt Wolak, Bittan has a Yamaha grand piano with MIDI driving a Muse Receptor Pro Jr. running Synthogy Ivory. Muse Receptor Pro Jr. handles virtual instruments and in this case Synthology Ivory which is one of the best virtual piano VST instruments around. It includes the following 3 grand pianos: a German Steinway D 9' Concert Grand, a Bosendorfer 290 Imperial Grand, and a Yamaha C7 Grand. Roy's main piano, the Yamaha grand is MIDI capable which means he can call up virtually any grand piano sound he wants (or any type of sound all via MIDI). Like the fantastic Bosendorfer for example."

Omasta mielestäni mielenkiintoista. Joko se on tehty oldschool-henkeen purkamalla koko pska ja laittamalla mekaaniset sensorit, tai sitten on olemassa optovaihtoehto tyyliin http://www.qrsmusic.com/pianomation-p.asp?pid=3382" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;. En tiedä kumpaa on käytetty.

Ja jos tämänkaltainen aihe kiinnostaa, niin suosittelen lämpimästi seuraavan haastattelun lukemista: http://www.museresearch.com/community/d ... erview.php" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;
Kuvia ja faktoja siitä, mitä oikeasti tapahtuu siellä takana... tai jossain tapauksisa lavarakennelman alla. Esimerkiksi myös Max triggaa, muutakin kuin effektejä.

arira kirjoitti:

JaSu kirjoitti:Hei foorumilaiset, laittakaas tietoa kuka on milloinkin nähnyt Brucen ekaa kertaa livenä. Oliko se jo 80-luvulla näin helvetin kova vai onko parantunut vuosien mittaan? Tänään on mennyt kuin sumussa. Eka keikka mulle kotikaupungissa, hallissa jossa on käyty yli 20 vuotta. I dont wanna wake up from this dream.

Kohdallani päivä oli 26.11.1984, Paikkana Dallasin Reunion Arena. Kun silmäilee settilistaa http://www.stoneponylondon.net/usa/1984/Nov26.htm" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false; niin on helppoa ymmärtää mikä silloin jo kolahti. Kyseessä oli Born in the USA tour.
Kyllä Se oli kova jo 80-luvulla!

Herrajjumala! Minä kuolisin kyllä tänä päivänä tuollaisen setin päätteeksi. Mutta lähtisin kyllä onnellisena.
80-luku oli sitä aikaa, jolloin meikäläisen mieltä muokattiin sellaiseksi mitä se tänä päivänä on. Silloin en vielä ihan hirmuinen fani ollut, mutta BITUSAkin stereoissa raikasi. Eihän siltä oikeastaan voinut välttyäkään.