Paluu arkeen voi olla aikas iso rysähdys

Nyt jo kotona pyykkäämässä, puoliso ja "postineiti" jatkavat motskarilla kohti Pariisia ja Amsterdamia...
Ekan kerran pitissä etuaidalla, Stevenin puolella. Dancingin jenkkitytöt oli siinä meidän vieressä 2. rivissä. Aitoja Jersey girlejä... Välillä tuli kyynärpäätä kylkeen siitä suunnasta ihan reilusti, mutta onneksi puoliso oli 2.rivissä aallonmurtajana...
Aika samoilla tuntemuksilla mennään kuin muukin porukka. Mulle keikka räjähti vasta Because The Nightn kohdalla. River upea, vettä alkoi tulla yhä reilummin ja sitten Youngstownin ja Murderin aikana satoi kaatamalla, mutta samalla tunnelma aivan huikea. Youngstowinin kohdalla lähti ääni.... Hirmu nopeasti oltiin jo encoreissa.
Promise ihka eka mikään solo piano ikuna mitä olen kuullut, hienoa. Thunder Roadin lopussa tuli itku...
Välillä keskittymistä vähän häiritsi se, että tuli seurattua turvaporukan ja Camera Ladyn touhuja. Jossain vaiheessa iso screeni hajosi ja sen huomasi kyllä heti Camera Ladyn naamasta. Turvaporukka jakoi vettä pitiin, mutta siitä huolimatta muutamia pökertyneitä roudattiin pois...
Jonotus oli hyvin järjestetty italialaisten toimesta. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi jonoon ekoina suomalaisina ja rc ajat hyvin inhimilliset. Ja mikäs tuolla jonotellessa kun vieressä oli tosiaan iso ostoskeskus, jossa loistavat palvelut. Tiistai illan viimeisen huudon jälkeen istuttiin siihen italialaisravintolan terassille nauttimaan pitsaa ja viintä....
After möte KaSTownin hotellin baarissa. Karattiin vähän ennen puoltayötä bussiin, Jomppe 74, rane ja KaSTown jäivät vielä parantamaan maailmaa... Kiitos kaikille seurasta. Aamulla tultiin samalla THL flightilla ranen ja Jompen kanssa kotoSuomeen. Tää rundi on ohi nyt

nyyh. No kohta pääsee elokuviin ja sitten tulee synttärit ja sitten...pakko vaan katsoa taivaanrantaan, muuten käy poskeikkadebis liian pahaksi.