03.06.2013 Stadio San Siro, Milan, Italy

[Johnny72]

Paikalla olleen pikaraportti: huikea huippukeikka, minun kirjoissani vuoden tähän asti paras, mikä on paljon sanottu, niin hyviä olivat molemmat Turut! Sekä milanolaisen yleisön että Brucen ja bändin huikea vire nostivat ja kantoivat rokkijuhlaa huipennukseensa saakka ja vieläkin kauemmas. Tällä keikalla settilista muuttui varsin nopeasti toissijaiseksi yleisen tunnelman rinnalla, mutta mutta, se settilistahan oli kuin olikin huikea! Okei, monia tuttuja usein kuultuja biisejä, mutta monissa tapauksissa vähemmän tutuilla paikoilla ja aivan tykkiversioina. Ja entäpä sitten ne harvinaisemmat helmet? No niitäkin riitti useampia. Shoutista toivoisin taajemmin soitettua kuin se toistaiseksi on ollut. We Are Alive oli hauska pitkästä aikaa, ja se This Land Is Your Land -intro oli oikeasti niin pitkä, että menee mielenkiintoiseksi määritellä, voisiko sitä melkein pitää jo omana biisinään. Ja se Born in the USA:n läpisoitto: loistavia versioita oikeasti miltei kaikista biiseistä. Näitä muistoja saa kantaa sisällään kauan ja elää niiden voimalla ankeampiakin päiviä läpi.

Ja logistiikkakin toimi, eli stadionilta pääsi aivan eri mukavuudella pois kuin Padovassa. Ja keikan odottelu ekan tason istumakatsomossa (jossa meno ajoittain muistutti pohjoismaista pittiä) oli mukavaa, kiitos KaSTownin, jonka kanssa siellä parannettiin maailmaa ja elettiin sitten tämä mahtava keikka läpi. We are just prisoners of rock'n'roll!

[leena]

San Sirolta hotellille päässeenä voin vain todeta pari päälimmäistä huomiota:
1 ja tärkein: aina kun Sprigsteen on Milanossa,minäkin olen. tämä on nyt se kuuluisa kategorinen imperatiivi. Ei keskustelua tästä enää.
2. Enpä ole ikinä ollut moisella keikalla, huhhuh, miten väki oli mukana. Padova oli laimeaa lölläilyä tähän verrattuna.
3. Settilistalla ole mitään väliä. Hillittömän alin jälkeen seurasi lopulta aika standardi setti, mutta mitä väliä, keikka oli ihan huikea! Ja vaikka BITUSA! Josta en nii välitä, niin mitä väliä, ihan hillitön keikka!
4. Nyt on sitten nähty myös after show, sillä sellainenhan Thunder Road oli. Ja voi, vieläkin kyyneleet lähtevät liikkeelle pelkästä sen ajattelemisesta.

Nyt mä taas tiedän, miksi tramps like us kulkevat kaikenlaisilla keikoilla rahat ja lomat uhraten. Tämäniltaisen kokemuksen takia. Olipa ilta! Kiitos, Bruce! Kai nämä kyyneleet kohta taukoavat.

[leena]

Ja juu, vissiin tämä oli ainakin tämän vuoden ehdoton huipennus. Mutta menikö Hesan ohi???

[mika]

Wow, siis WOW! Tunnelma oli aivan uskomaton. Jos en jätä Turun keikkoja jatkossa väliin, niin en jätä myös Milanonkaan keikkoja. Settilista ei varsinaisesti hc-faneille mitään kovin suuria herkkuja tarjonnut, mutta toisaalta kun tänä keväänä/kesänä on nyt nähnyt neljä keikka (Turku x2, Padova, Milano) niin ne ovat olleet todella erilaisia. Milanon aloitus oli aivan hirveää tykitystä; My Love, Out in the street. Toiveina American Land, Good Golly Miss Molly, Loose Ends ja Atlantic City. BITUSA full album puhe kuullosti kieltämättä ensin lievältä pettymykseltä, mutta paikan päällä se vasta räjäytti potin!!! Tunnelma oli aivan uskomaton koko levyn ajan. Albumin jälkeen jälleen tuttu Shackled, josta alan tykkäämän koko ajan enemmän. Vaikka muuten tunnelma oli San Sirolla loistava, niin lapio-intro hoidettiin kyllä paljon paremmin Helsingissä ja Turussa. Hungry Heart oli viimeinen biisi ennen encorea.

Aiempi sorry spämmistä viestini liittyi siihen, että postasin jo foorumille, että nyt tulee This Land is Your Land, mutta hetken päästä en ollut enää varma havainnostani, kun biisi vaihtui huomaamatta We are Aliveen. Ilmeisesti siis introna oli tosiaan This Land is Your Land. Shout lopussa oli aivan huikea tunnelman huipentaja. Ja kun tämä Italian turnee alkoi Padovan akustisella pre-showlla niin sehän on hyvä päättä akustiseen post-showin Thunder Roadilla.

Bruce ja Italia. Suosittelen. Kymmenes Brucen keikkani. Tunnelmaltaan paras.

[Johnny72]

Ja juu, vissiin tämä oli ainakin tämän vuoden ehdoton huipennus. Mutta menikö Hesan ohi???

Tätä minäkin mietin, enkä luultavasti osaa päätyä kunnolliseen ratkaisuun ainakaan vielä pariin päivään. Vielä nyt se ajatus, että jokin olisi ylittänyt Hesan keikan, tuntuu jotenkin järjenvastaiselta, mutta jokin osa minusta sanoo, että näin saattoi tänä iltana tapahtua ja että joka tapauksessa tultiin hyvin lähelle tai rinnalle. Vertailua vaikeuttaa myös se, että viime kesän Hesan ja tämän illan Milanon vahvuudet ovat aika erilaisia. Hesassa yli 4 tunnin settilista, tänään hurmoksessa tanssiva stadion, jne... Joka tapauksessa tuntuu etuoikeutetulta, että olen saanut todistaa nämä molemmat keikat paikan päällä.

[leena]

Ja juu, vissiin tämä oli ainakin tämän vuoden ehdoton huipennus. Mutta menikö Hesan ohi???

Tätä minäkin mietin, enkä luultavasti osaa päätyä kunnolliseen ratkaisuun ainakaan vielä pariin päivään. Vielä nyt se ajatus, että jokin olisi ylittänyt Hesan keikan, tuntuu jotenkin järjenvastaiselta, mutta jokin osa minusta sanoo, että näin saattoi tänä iltana tapahtua ja että joka tapauksessa tultiin hyvin lähelle tai rinnalle. Vertailua vaikeuttaa myös se, että viime kesän Hesan ja tämän illan Milanon vahvuudet ovat aika erilaisia. Hesassa yli 4 tunnin settilista, tänään hurmoksessa tanssiva stadion, jne... Joka tapauksessa tuntuu etuoikeutetulta, että olen saanut todistaa nämä molemmat keikat paikan päällä.

Siis niin samanlaiset fiilikset. Aivan huikeanhillitön ilta, mieletön, tajuton, tajunnanräjäyttävä keikka. Ja ne kyyneleet valuvat edelleen. Ehkä ei tartte miettiä, mikä on lopulta ollut se paras keikka, vaan olla vaan syvästi kiitollinen siitä, että sai kokea tämän. Sillä jotain ainutlaatuista ilta oli. Mieletöntä! Sanat loppuvat. Toivottavasti eivät keikat.

[KaSTown]

Aivan selkeästi vuoden paras keikka. Tämä oli siis 9. keikkani tänä vuonna.

Menee selkeästi TOP-5-listalle, ehkä jopa TOP-3-listalle. Paris #2 2012 on edelleen paras, mutta sitten...

Tunnelma oli uskomaton. Biisivalinnat, siis nimenomaan järjestys oli uskomaton. Paras versio The Riveristä, jonka olen kuullut. We Are Alive oli häkellyttävän hieno This Land... kanssa.

Kun Born In The USA jysähti käyntiin, koko Italia tuntui räjähtävän: kuorolaulu murskasi hetkessä Solnan keikan murusiksi. Nilsin soolo Cover Messä oli taas häkellyttävä. Koko stadio lauloi ja tanssi lähes koko keikan ajan. Tuota tunnelmaa, yleisöä, Brucen vilpitöntä iloa esiintyä San Sirolla ja rakkautta Italiaa kohtaan ei missään muualla pääse kokemaan.

Elämää suurempia iltoja.

SUURET KIITOKSET Johnny72lle seurasta. Lyhyt selvitys: yksi mies tuli kysymään reilu tunti ennen showta haluaisinko vaihtaa paikkaa, jotta hän pääsisi äitinsä viereen. Hän sanoi suoraan, että valaisintorni on edessä ja kieltäydyin kohteliaasti. Johnny72 tuli samaan aikaan istui vieressäni tunnin ja meni omalle paikalle ja samaan aikaan se aiemmin käynyt kundi tuli viereeni. Sitten se huomasi uskomattoman asian: Johnny72 istui hänen äitinsä vieressä. No, Johnny72 takaisin viereeni ja mies äitinsä viereen.

Olin lukenut hyvin läksyni, joten menimme Johnnyn kanssa suoraan oikeille busseille ja 5 minuutissa metroasemalla. Mulla 2. pysäkki, Johnnylla 3. Uskomaton ilta, huikea konsertti, hienoa jakaa tuollainen kokemus kokemus Johnny72n kanssa ja vielä kotimatkakin meni hyvin.

Vielä erityiskiitos fantastisen paninin tekijällä. Tuollaisia haluan tehdä kotonakin!

Toinen erityiskiitos edessämme tanssineille tytöille, joita varsinkin sen punatukkaisen (Johnny kyllä tietää ) olisin mielelläni ottanut mukaan. Ihailtavaa katsoa, kun jollain on rytmi veressä ja todella osaa tanssia.

Ja kiitos Brucelle huikeasta illasta.

Lopun perusteella se oikea loppu lähestyy... Veikkaisin itse Brucen päivien vähenevän uhkaavasti, mutta voihans tietysti tarkoittaa bändiä. Toisaalta kaikki kiitokset, puheet jne. olivat ainakin omasta mielestäni hyvin henkilökohtaisia...

Aika kertoo totuuden... Itse en missaisi Kilkennyä mihinkään hintaan.

KaSTown

[kekko]

Huh huh, upeaa lukea kokemuksistanne! San Siron taika ei siis pettänyt tälläkään kertaa! Ensi kerralla on taas itsekin päästävä tuonne! Eikä mihinkään piippuhyllylle kuten viime vuonna.

[KaSTown]

Huh huh, upeaa lukea kokemuksistanne! San Siron taika ei siis pettänyt tälläkään kertaa! Ensi kerralla on taas itsekin päästävä tuonne! Eikä mihinkään piippuhyllylle kuten viime vuonna.

Eipä taida enää ensi kertaa tulla...

Sanoiko Bruce edes tavanomaista "Näemme taas..." toivotusta? Itse en sitä kuullut.

Thunderin jälkeen screenillä taisi pyöriä videoklippejä vanhoista San Siron konserteista.

[kekko]

Huh huh, upeaa lukea kokemuksistanne! San Siron taika ei siis pettänyt tälläkään kertaa! Ensi kerralla on taas itsekin päästävä tuonne! Eikä mihinkään piippuhyllylle kuten viime vuonna.

Eipä taida enää ensi kertaa tulla...

Sanoiko Bruce edes tavanomaista "Näemme taas..." toivotusta? Itse en sitä kuullut.

Thunderin jälkeen screenillä taisi pyöriä videoklippejä vanhoista San Siron konserteista.

Pidän lapsenuskoni seuraavaan kertaan voimissaan kunnes toisin todistetaan.