No, nyt jo kotosalla. Onneksi älysin ottaa myös tämän päivän vapaaksi töistä, niin pystyy hoitelemaan nämä postkeikkavelvollisuudet ( pesukone jyllää hirmu kierroksilla, ne kamat on kyllä erittäin hyvin esipesty...
)
Siis Munchenin reissulla Päivänsäde, pohamala ja punatukkainen postineiti 13 v
Lauantaina oltiin kohteessa jo hyvissä ajoin. Olin kuitenkin amatöörimäisesti panikoinut lipunostovaiheessa ja saanut järkättyä meille vain tavalliset GA liput, joten ei pidetty tuolloin vielä mitään kiirettä stadionin suuntaan. Onneksi paikalla olleet THL agentit olivat raportoineet GA jonon tilanteen ( siis sen puutteen) palstalle, kiitos!
Majoitus löytyi tuskattomasti ja sisätiloissa satoi huomattavasti vähemmän kuin kadulla. Onneksi paksut kiviseinät eristivät myös suuriamman osan älämölöä ulkotiloihin. Joitain punavalkoista porukka velloi edestakaisin kaljapöniköiden kanssa siinä kävelykadulla.Teinimme katseli meininkiä silmät
ja ihmetteli kovin: " Miks Suomessa ei koskan ole mitään tämöistä???" Yritettiin varovasti kertoa yhdestä kansanjuhlasta nimeltä: " Opiskelija Wappu". Ihan tarkkoihin yksityiskohtiin ei menty ( ei siis muistettu)
Sunnuntaina sitten käytiin tiedusteluretki Olympiastadioin ympäristöön. Vapaan vaeltelun jälkeen päädyttiin siinä puoli yhdentoista tienoilla numeropajan nurkille. Kyseltiin vielä olisko myynnissä ollut FOS lippuja halavalla. Saatiin siitä roskiksen päältä yksi puhelinnumero pahvinpalassa ja pari muuta oli teipattu tolppaan. Ei kuitenkan kellään ollut kolmea lippua, joten laiskuus voitti tällä kierroksella... Vieläkään ei ollut tietoa GA jonosta, joten vielä U-Bahnilla takas hotellille elpymään. Päiväunet ja kunnon tankkaus, sen jälkeen taas ajelemaan maan alle....
Neljän jälkeen jaksoi sataa edelleen, mutta stadikalla paikalla jo väkeä jonkin verran. Asetuttiin päivystämään siihen yhden purjeen alle ja pysyttiin kuivana vielä tassä vaiheessa. FOS jono oli pakotettu töröttämään vesisateessa. Joku paikallinen varaBruce kaivoi kitara esiin ja alkoi vetämään covereita. No, meillä oli tietysti mukana kylttejä, jotka kaivettiin jo tässä vaiheessa esille.... Vähän sentään satiin hymyä aikaiseksi tällä eleellä. ( ei se kuitenkaan soittanut meidän toiveita... Further on , Light of Day tai Paradise
)
Tilanetarkkailun jälkeen näytti siihen FOS porukan perään muodostuvan jokin spontaanijono, joten siihen kantaan sitten.... Ja hyvin päästiin jouhevasti turvatarkastuksesta ja lippukytiksestä sisään.
Punatukkainen postineiti johti joukkoa portaita alas kohti kenttää... Kunnes paikallismurretta solkkaava täti-ihminen pysäytti hänet. Jossain vaiheessa kävi ilmi, että neiti ymmärtää ehkä noin joka toisen sanan tädin selityksestä joten kieli vaihtui rallienglantiin. Täti ilmoitti, että" You are too young", osoitti tytön kädessä olevaa lippua ja kysyi: Do you know the words? Tyttöparka panikoitui ja kuvitteli, että nyt hänet heitetään ulos stadikalta, koska on liian nuori... Kyse oli kuitenkin siitä, että portaissa bongailtiin potentiaalisia Sunny Day osaajia... Kuulin nämä selitykset vastas siinä vaiheessa kun oltiin jo hyvän matkaa lompsittu kohti kenttää... Eli tällä kertaa ei sitten menty laulamaan
...
Arvottiin hetken aikaa noiden aitauksien kanssa ja päädyttiin siihen, että GA lipulla voi hyvin marssia tohon aitojen väliin... Paikat ihan kohtuulliset, 160 cm varrella ei juurikaan lavalle nähnyt, mutta screenit näki heti kun sateenvarjot oli kääritty kasaan. Vähän tuppasi tulemaan vilu siinä odotellessa, joten piti järjestää pientä kohinaa ihan perheen kesken... Edellä olevan halppismuovista tekastu sadeviitta tuppasi tuulen mukana väkisin suuhun ja se vaikutti vähän tuohon huuto ja hengityspuoleen, mutta muuten sujui ihan ok.
Kun keikka pääsi vauhtiin, mulla ei ainakaan ollut enää yhtään kylmä, sen verran tuli pompittua... Musiikillinen anti oli parasta Brucen ja torvien osalta, kitarat tällä kertaa aika pienessä roolissa. Hitaita olosuhteista johtuen vähän. Cover me ja My Hometoẃn selvisivät perheäänestyksessä kärkisijoille....
Keikan jälkeen lähistöllä oleen paikallispariskunnan kanssa todettiin, että hyvä keikka oli. Kysäisivät vielä mistäpäin ollaan ja yllättyivät kovin kun sanoin, että Suomestahan tässä. Olivat luuleet italialaisiksi
. Oli sitten ilmeisesti tullut vapauduttua superegon ohjauksesta, anteeksi!!
Väsynyt, märkä mutta onnellinen retkueemme painui jälleen muun porukan kanssa maan alle ja päätyi varsin jouhevasti kuuman suihkun läpi vällyihin.
Nyt olis enää yksi pieni ongelma. Mitä me nyt odotellaan, kun ei ole lippuja minnekään...
Vielä olis mukava nähdä yks keikka jossain päin eurooppa.. mut taitaa lompsa ja tili olla eri mieltä..